8. huhtikuuta 2014

Leikkauspöydän valas...

Nyt on taas aivan pakko purkaa mieltäni tänne koska isä-ukolle en puhu, koska ollaan niin huonoja juttelemaan tunteista niin sanotusti "julkisesti", mutta minkäs teet...

Tosiaan tänä aamuna kun heräs ja pukas päälle ja lähti käppäileen koululle, iski sellanen pieni paniikki,  aivan järjetön kauhun tunne koska huominen....
Huomen aamulla mua siis kutsuu leikkauspöytä jossa multa vähintään yritetään tuosta silmän ja nenän seinämän välistä ronkkia koepala jatkotutkimuksia varten, mutta kirurgien tavoite on saada koko muutos leikattua kerralla pois!  *****JEI!!*****

(Joku joka lukee tätä postausta ei välttämättä tiedä että minulla on siis uudet syöpätutkimukset menossa. Tämä kaikki siis sen takia...)

Tosiaan huomenna se koepalahommelihässäkkäsysteemiviritelmä....
Jos siitä sitten tulee vastaus että se on syöpä joka sieltä on leikattu niin, tarkoittanee tämä sitä että menen perjantaina uudestaan leikkauspöydälle ja minulle asennetaan keskuslaskimokatetri.

Aamulla pitänee siis kahdeksalta olla sairaalassa ja kuulemma yhdeksältä jo leikkausalissa.
Leikkaus alustavien tietojen mukaan kestää kahdesta tunnista kolmeen tuntiin joka kuulostaa ja tuntuu aivan älyttömän pitkältä ajalta, jonka jälkeen olen vielä heräämössäkin suunnilleen parin tunnin ajan kammarit himmeenä (nukutuslääkkeen vaikutuksesta.).

kotiutumisesta ei ole tietoa joutuuko olla sairaalassa yön vai pääseekö heti leikkauksesta herättyään vaihtamaan omat vermeet päälle ja kotio vai mitä tapahtuu...

Mutta tosiaan ei mulla nyt tämän kummallisempaa, toivotaan kaiken kääntyvän parhain päin.

*Pus*, Jenna!